President Jerzy Buzek

Euroopan parlamentin puhemiehen Jerzy Buzekin virkaanastujaispuhe

Arvoisat Euroopan parlamentin puhemiehet
arvoisat ministerit
arvoisat Euroopan unionin toimielinten puheenjohtajat, presidentit ja edustajat
arvoisat kollegat ja ennen kaikkea - rakkaat ystävät!

Puhun teille tänään suorilla vaaleilla valitun Euroopan parlamentin kolmantenatoista puhemiehenä, ja olen iloinen nähdessäni joukossamme useita aikaisempia puhemiehiä:

Teidän läsnäolonne on meille suuri kunnia.

Kuten monet teistä ovat useaan kertaan sanoneet, minun valintani on myös symboli - sen unelman symboli, joka on väikkynyt kansalaisten mielissä meidän osassamme Eurooppaa ja nyt toteutunut, unelman yhtenäisestä maanosasta.

Rakkaat kollegat Virosta, Latviasta, Liettuasta, Slovakiasta, Tšekistä, Unkarista, Sloveniasta, Romaniasta ja Bulgariasta, Kyproksesta ja Maltasta.

Minä tunnen niiden huolet, tarpeet ja odotukset, jotka ovat äskettäin liittyneet unionin jäseniksi. Tunnen ne, koska ne ovat samat minunkin maassani. Mutta nyt me kannamme yhdessä vastuuta maanosamme tulevaisuudesta. Nyt emme tee enää eroa vanhan ja uuden Euroopan välillä. Tämä on nyt meidän yhteinen Eurooppamme! Haluamme sen olevan moderni ja vahva. Ja haluamme, että kansalaisemme näkisivät sen sellaisena.

Tähän on panostettava energiaa ja työtä.

Tämä tavoite on suuren ponnistelun arvoinen, sillä se on ollut eurooppalaisten keskuudessa kokonaisten sukupolvien unelma. Olen valmis tähän työhön ja näihin ponnisteluihin, sillä tämä on ollut myös minun unelmani.


Arvoisat kollegat!

Kun aloitamme tämän vaalikauden, Eurooppa ja me itse - sen edustajat - olemme suurten haasteiden edessä. Meidän on vastattava niihin. Ja meidän on muistettava, että Euroopan parlamentilla on erityinen rooli näissä ponnisteluissa paremman Euroopan hyväksi, eikä vain institutionaalinen vaan myös sosiaalinen rooli. Tämä rooli on syvästi symbolinen: Euroopan parlamentti on Euroopan demokraattisen järjestelmän ydin.

Se on tämän järjestelmän kestävyyden ja vakauden perusta, niiden aatteiden ja arvojen vartija, jotka ilmenevät paitsi päätöksissämme ja niiden seurauksissa, myös keskusteluissamme.

Kreikkalaisilla, jotka keksivät demokratian, oli tapana lausua opettajansa Aristoteleen sanoin, että ihmisen kypsyyden, ja näin ollen kansalaisuuden, mittapuu oli kyky ratkaista konflikteja ja eturistiriitoja keskustelun ja argumentoinnin eikä väkivallan avulla. Euroopan parlamentti on tämän perinteen vankkumaton jatkaja ja vakauden takaaja politiikan näyttämöllä, jolla esitetään erilaisia skenaarioita ja jolla valta kuuluu parlamentin jäsenille. Mutta Euroopan parlamentilla on myös toinen tehtävä. Sen on luotava visio uudesta Euroopasta, visio, joka menee tätä hetkeä pidemmälle, ohi sen mitä on, kohti sitä mitä pitäisi olla. Tämän vision luomiseen, sen luomiseen yhdessä, tarvitaan mielikuvitusta, tietoa, viisautta ja ennen kaikkea rohkeutta.

Hannah Arendt, saksalainen, juutalaissyntyinen filosofi, sanoi, että politiikka on uskonnon ohella ainoa alue, jolla voi tapahtua ihmeitä. Tasan 20 vuotta sitten me Euroopassa näimme tällaisen ihmeen tapahtuvan, ja sen vuoksi me uskomme rohkeuden, mielikuvituksen ja viisauden voimaan. Luulen, että me kaikki täällä nyt koolla olevat uskomme siihen.

Silmäilen vastassamme olevia haasteita optimistisin mielin. Mielestäni näitä haasteita ovat
1. talouskriisi ja eurooppalainen solidaarisuus
2. energia ja ympäristö
3. ulkopolitiikka
4. ihmisoikeudet ja arvojärjestelmä
5. parlamenttimme ja sen uudistaminen.


Hyvät Euroopan parlamentin jäsenet!

Vakavin ja vaikein vastassamme oleva kysymys on talouskriisi. Siitä meidän on selvittävä, ja niin me teemmekin. Eurooppa on ottanut johtavan roolin ja ehdottanut ratkaisuja G8- ja G20-ryhmässä - ratkaisuja, jotka auttavat elvyttämään maailmantaloutta, mutta säilyttävät oman yhteiskuntamallimme.

Globaalistuvassa maailmassa Euroopan on puhuttava yhdellä äänellä.

Meidän on erityisesti nyt, kriisiaikana, pidettävä huolta talouskasvusta ja työttömyyden torjumisesta. Meidän on annettava uutta eloa Lissabonin strategian ideoille ja löydettävä keinoja investoida uuteen teknologiaan, innovointiin, koulutukseen ja henkilöresursseihin. Yhteisön talousarvio on tärkeässä osassa varmistettaessa, että unionin tutkimusohjelmilla on selkeät painopisteet ja menettelyt.

Käydessämme torjumaan tätä kriisiä kuunnelkaamme ekonomisteja, jotka kehottavat meitä käyttämään kriisiä hyväksemme uudistaaksemme perusteellisesti Euroopan ja maailman taloutta. Kun kriisi on ohi, uudistusintomme haihtuu emmekä varaudu enää seuraavaan kriisiin.

Uuden perussopimuksen mukaan parlamentilla ja neuvostolla on yhtäläinen budjettivalta. Yhteispäätösmenettelyn alaisia ovat maatalous, kalastus, ulkomaankauppa sekä oikeus- ja sisäasiat, ja meille annetaan yhtäläinen valta myös maatalousmenojen suhteen.

Meillä on tämä oikeus ja meidän on käytettävä sitä, eikä ainoastaan kriisistä selviytymiseksi.

Meidän on vastustettava kiusausta protektionismiin ja kiusausta ryhtyä taas kansallistamaan yhteisen politiikan aloja. Koheesiopolitiikan on pysyttävä painopisteenä seuraavassa yhteisön talousarviossa, mikäli haluamme edetä kohti jälleenyhdistyneen maanosamme täyttä yhdentymistä. Yhtenäismarkkinat ovat meidän suuri saavutuksemme. Meidän on puolustettava ja lujitettava niitä, jotta Eurooppa pysyy kilpailukykyisenä.

Tämä merkitsee sitä, että Euroopan yhdentymistä on vahvistettava eikä heikennettävä. Meillä on oltava rohkeutta lausua julki vakaumuksemme.

Selvittäkäämme kansalaisille, miksi Eurooppa on hyvä asia ja miksi yhteisömenettely hyödyttää kaikkia eurooppalaisia.

Emme voi torjua kriisiä, jos aliarvioimme yhteiskuntaelämän painoarvoa ja tarpeita.

Tämän luomamme yhteisön elävöittämisen, ymmärtämisen ja siinä elämisen kannalta välttämättömiä ovat kaksi tekijää: solidaarisuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus.

Todellista yhteisöä ei ole, ellei kaikista pidetä huolta, erityisesti heikoimmista: työttömistä, kouluttamattomista, kaukana syrjäseudulla asuvista.

Työttömyyden torjuminen on puheenjohtajavaltio Ruotsin päätavoite. Tässä tulemme auttamaan heitä aktiivisesti.

Rautaesiripun takana kaduilla huudettiin kerran: "Ei vapautta ilman solidaarisuutta!" Nyt voimme sanoa, että ilman solidaarisuutta ei ole yhteisöäkään, eikä modernia, vahvaa Eurooppaa.


Rakkaat ystävät!

Emme selviä talouskriisistä ilman naisten vahvaa älyllistä, taloudellista ja luovaa potentiaalia.

Puolet yhteisömme jäsenistä on vailla yhtäläisiä mahdollisuuksia.

Väestörakenteen muutoksesta aiheutuva kriisi vaatii perheen ja syntyvyyden vahvistamista. Meidän on huolehdittava siitä, etteivät naiset uhraa uraansa perheen ja lasten kasvatuksen takia.

Jotta selviytyisimme väestörakenteen muutoksesta säilyttäen kuitenkin demokraattiset periaatteemme, meidän on oltava myös avoin yhteisö. Maahanmuutto on aina tuonut Euroopalle hyötyä. Meidän on ehdotettava ratkaisuja, jotka auttavat meitä ottamaan vastaan maahanmuuttajia ja luomaan olosuhteet heidän kotouttamiselleen, ja myös odotettava heiltä valmiutta kotoutumiseen.

Edeltäjäni Hans-Gert Pötteringin kehittämä kulttuurien välinen vuoropuhelu on tällaisen kotoutuksen hyvä ja koeteltu väline.


Arvoisat kollegat!

Meillä on vastassamme energiakriisi. Eurooppalaiset eivät ehkä ymmärrä geopolitiikkaa, mutta he ymmärtävät kyllä, jos heiltä katkaistaan lämmitys. Meidän on jatkettava energialähteiden monipuolistamista lisäämällä investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja fossiilisiin polttoaineisiin. Ydinvoima on jäsenvaltioiden käytettävissä, ja sitä koskevien päätösten tekeminen kuuluu niille. Meidän on laajennettava rajojemme ulkopuolista kaasuputkiverkkoa, jotta emme olisi riippuvaisia mistään yksittäisestä valtiosta. Meidän on lisättävä kaasu- ja sähköverkkojemme välisiä kytkentöjä ja harkittava yhteisten kaasuostojen mahdollisuutta, jotta loisimme solidaarisuuteen perustuvat todelliset eurooppalaiset energiamarkkinat. Mielestäni on tullut aika unionin harjoittaa todellista yhteistä energiapolitiikkaa. Tulen ponnistelemaan sen hyväksi.

Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen vuonna 1951 oli siemen, josta yhteisömme kasvoi.

Robert Schuman lausui silloin, että "tuotannosta otetaan näin yhteinen vastuu, ja siitä seuraa, että sota (...) ei ole enää ajateltavissa eikä käytännössä mahdollinen".


Rakkaat ystävät!

Energiapolitiikassa meidän on otettava huomioon ilmastonmuutokseen liittyvät ympäristöuhat. Tarvitsemme vihreää vallankumousta ja etiikkaa, joka perustuu siihen, että asetamme itse rajoituksia itsellemme.

Euroopan parlamentti käy keskustelua tästä aiheesta. Olen työskennellyt monien parlamentin jäsenten kanssa ilmastonmuutosta käsittelevässä väliaikaisessa valiokunnassa. Te tunnette näkemykseni ja tiedätte, että tulen tekemään kanssanne yhteistyötä, jotta Kööpenhaminassa saadaan aikaan sekä ympäristöä että talouksiamme hyödyttävä kompromissi.


Arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet!

Olemme tärkeä toimija kansainvälisellä kentällä. Kansalaiset odottavat sitä meiltä. Tarvitsemme Euroopan vahvempaa esilläoloa paitsi Euroopan unionin rajojen sisällä myös muualla maailmassa. Johdonmukaisen ja tehokkaan ulkopolitiikan kehittämisen, johon sisältyy maailmanjärjestystä koskeva visio, on oltava yksi parlamentin tämän vaalikauden vakavista haasteista.

Jean Monnet sanoi kerran, että jokaisella on tavoite. Kysymys on vain siitä, onko tavoitteena tulla joksikuksi vai saada aikaan jotakin. Pitäkäämme me tavoitteena tällä vaalikaudella sitä, että saamme aikaan jotakin.

Mikä on tärkeintä?

Ensiksi:
Aktiivinen politiikka Euroopan unionin eteläisten ja itäisten naapureiden suuntaan. Tässä tarkoituksessa meidän on jatkettava työtä Euro-Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen (EMPA) puitteissa ja ryhdyttävä toimiin Euronest-edustajakokouksen yhteydessä.

Toiseksi:
Demokratian ja hyvän hallintotavan mallien edistäminen. Meidän on hyödynnettävä parlamenttien välisiä edustajakokouksia ja valtuuskuntiamme järjestääksemme parlamenttien välisiä huippukokouksia ennen unionin kahdenvälisiä huippukokouksia. Tämä on tärkeää, koska Euroopan parlamentti tulee olemaan mukana päätöksenteossa useammilla politiikan aloilla. Eurolat-edustajakokous on hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä.

Kolmanneksi:
On aika toteuttaa todellinen parlamenttien välinen transatlanttinen kumppanuus ja rakentaa yhdessä maailmanjärjestyksen uudet puitteet. Pyrin vahvistamaan siteitä Yhdysvaltojen kongressiin kaikilla tasoilla.

Neljänneksi:
Työskentely meidän ja Venäjän strategisen kumppanuuden kehittämiseksi unohtamatta, kuten ei pidä unohtaa myöskään suhteissa Kiinan kanssa, etteivät taloudelliset ja poliittiset näkökohdat voi olla tärkeämpiä kuin ihmisoikeudet, oikeusvaltio ja demokratia. Puhemiehenä aion osallistua täysipainoisesti vuoropuheluun venäläisten kumppanien kanssa, myös uuden Itämeri-strategian puitteissa.

Viidenneksi:
Meidän on vahvistettava suhteitamme Intiaan ja muihin nopeasti kehittyviin talouksiin kuten Brasiliaan ja Etelä-Afrikan tasavaltaan. Intian on oltava yhtä lailla taloudellinen kuin poliittinenkin kumppanimme.

Kuudenneksi:
Lähi-itä on avainalue maailmanlaajuisen vakauden kannalta. Euroopan on toimittava aktiivisesti tällä alueella.

Seitsemänneksi:
Laajentuminen on onnistuneimpia poliittisia strategioitamme. Ketkä eurooppalaisista edeltäjistämme saattoivat nauttia näin kestävästä rauhasta ja hyvinvoinnista kuin me nyt? Kroatia, ja ehkä myös Islanti, näyttävät olevan lähimpänä jäsenyyttä.

Kahdeksanneksi:
Unioni on maailman suurin humanitaarisen avun antaja. Meidän on arvioitava, mikä on tilanteemme nykyisten ja mahdollisten tulevien avunsaajien suhteen, ja muistettava täyttää sitoumuksemme niitä kohtaan vuosituhannen kehitystavoitteiden mukaisesti. Saatamme sulkea oven joiltakin tulokkailta, mutta älkäämme sulkeko sydämiämme, vaan tehkäämme kaikki voitavamme nostaaksemme elintason heidän kotimaissaan lähemmäksi meidän eurooppalaisia standardejamme.

Yhdeksänneksi:
Meidän on vahvistettava unionin eurooppalaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa perustamia operaatioita, joita on kuuden viime vuoden aikana ollut 22. Niillä olisi oltava selvä toimeksianto ja tehtävän suorittamiseen tarvittavat resurssit. Euroopan parlamentti haluaa varmistaa, että niitä valvotaan ja seurataan tiiviimmin. Lissabonin sopimuksen voimaanastumisen parlamentille tuoman suuremman budjettivallan ansiosta voimme osoittaa entistä joustavammin varoja tarpeellisiin operaatioihin, joita tuemme.


Arvoisat kollegat!

Meidän on pidettävä uuden perussopimuksen täytäntöönpanoa etusijalla lähitulevaisuudessa. Sitoudun valmistamaan parlamenttia siihen, että se alkaa toimia uusien määräysten mukaisesti heti perussopimuksen voimaantulopäivästä alkaen.

Perussopimuksesta riippumatta tunnemme tarvetta tehdä muutoksia. Tunnemme tarvetta tuoda tähän kansanedustuslaitokseen dynaamisempaa parlamentarismia.

Parlamentin puhemiehenä haluan perustaa toimintani siihen merkittävään työhön, jota muut ovat viime vuosina panneet alulle parlamentin uudistamiseksi. Olemme jo tehneet monia hyödyllisiä muutoksia. Mutta meidän on edettävä pidemmälle...

Aion tehdä kaikkeni antaakseni enemmän tilaa luovalle poliittiselle keskustelulle parlamentissamme.

Meidän on päättäväisesti korostettava, että demokratia on etusijalla teknokratiaan nähden.

Henkilökohtaisesti kannatan vakaasti sitä, että käyttäisimme useammin järjestelmää, jossa puheenvuoroja myönnetään pyynnöstä kädennoston perusteella, koska tällä tavalla voidaan vilkastuttaa parlamentissa käytävää keskustelua. Pidän tätä erityisen tärkeänä vähemmistön oikeuksien takaajana - niiden kollegojen oikeuksien, jotka eivät toimi missään parlamentin toimessa tai sen ryhmässä.

Parlamentaarikkoina meillä on velvollisuus kuulla kansalaisten ääntä. Meidän on kuitenkin myös saatava heidät vakuuttuneiksi niistä hyödyistä, joita maanosamme yhtenäisempi ja tehokkaampi toiminta tuo tullessaan.

Tärkein puuttuva linkki uudistusprosessissa on suhteiden parantaminen muihin EU:n toimielimiin - komissioon ja neuvostoon. Aion omistaa merkittävän osan toimikauttani tälle asialle.

Puhemiehenä aion pyrkiä laatimaan uuden mallin kumppanuudelle komission kanssa, vahvistamaan toimeenpanovallan parlamentaarista valvontaa sekä lisäämään toimeenpanoelinten tilintekovelvollisuutta parlamentille.

Heinäkuussa kutsuin komission puheenjohtajan osallistumaan parlamentissa kuukausittain järjestettäville kyselytunneille, joiden aikana istuntosalissa olevat jäsenet voivat esittää kysymyksiä puheenvuoroa pyytämällä. Ehdotan, että aloitamme nämä tilaisuudet mahdollisimman pian.

Kaksi viikkoa sitten puheenjohtaja Barroso toimitti meille toisen toimikautensa "poliittiset toimintalinjaukset". Tämä on huomattava innovaatio, joka merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että komission puheenjohtajan valitsee Euroopan parlamentti. Olen tästä hyvin tyytyväinen.

Olen myös kehottanut parlamentin valiokuntia käymään läpi vielä työn alla olevan lainsäädännön ja määrittämään, aikooko komissio hylätä, muuttaa vai viedä eteenpäin säädösehdotuksiaan. Kehotan valiokuntia myös käymään vakavan keskustelun tulevasta poliittisesta strategiasta, jotta komission jäsenehdokkaiden kuuleminen perustuisi yksityiskohtaisiin lainsäädäntöohjelmiin eikä yksinomaan heidän ansioluettelonsa ja työkokemuksensa arviointiin.

Meidän on luotava tiiviimmät suhteet neuvostoon. Ollakseen uskottavat näiden suhteiden on ilmennettävä sitä tosiasiaa, että nykyisessä Euroopan unionissa Euroopan parlamentti on todellinen lainsäätäjä.

Meidän on myös yhdessä tehtävä työtä Lissabonin sopimuksesta johtuvien institutionaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. Nämä koskevat yhteispäätösmenettelyn laajentamista, uutta komiteamenettelyä, uuden korkean edustajan ja komission varapuheenjohtajan nimittämistä, uuden ulkosuhdehallinnon demokraattista valvontaa sekä sitä, millä tavoin uuteen "neuvoston kaksoispuheenjohtajuuteen" suhtaudutaan täysistunnoissa.

Suhteidemme Euroopan unionin 27 kansalliseen parlamenttiin on kehityttävä tässä samassa hengessä. Viime vuosina suuntaus on ollut yhteistyön laajentamiseen, ja Lissabonin sopimus vahvistaa entistä enemmän yhteyksiämme sekä korostaa niiden merkitystä kansalaiset huomioon ottavien säädösten laatimisen kannalta. Erinomainen esimerkki tällaisesta yhteistyöstä on Tukholman ohjelma, joka koskee oikeutta ja kansalaisten turvallisuutta. Keskeinen tavoite tässä ohjelmassa on järjestäytyneen rikollisuuden torjuminen unionissa ja sen ulkopuolella, yhteisymmärryksessä maailmanlaajuisesti tärkeimpien kumppanien kanssa.

Puhemiehenä aion syventää näitä suhteita kaikilla aloilla.

Haluan jatkaa muutosten tekemistä parlamentin henkilöstön käytössä ja menojen osoittamisessa siten, että nämä ovat yhä enemmän suoraan sidoksissa ohjelmiemme mukaisiin toimiin.

Meillä täytyy olla käytettävissämme korkealaatuista erityistietämystä erilaisia poliittisia strategioita käsittelevissä valiokunnissa.

Parlamenttimme rikkaus ja voima on myös sen eroissa: kansallisissa eroissa, mentaliteetin eroissa ja erilaisissa kielissä. Nämä tekevät Euroopasta kiehtovan. Mutta meillä on oltava tehokkaat välineet toistemme ymmärtämiseen. Jäsenillä on oltavat mahdollisuus halutessaan ilmaista itseään äidinkielellään, jotta he edustaisivat paremmin valitsijoitaan. Olen tietoinen tästä ongelmasta ja aion pyrkiä ratkaisemaan sen.


Arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet!

Meidän on aina pidettävä mielessämme, että unionissa ei ole kyse vain tulevaisuuden haasteisiin vastaamisesta tai yhä suuremman hyvinvoinnin ja vakauden tavoittelusta. Kyse on ennen kaikkea ihmisoikeuksista. Meidän on aina erityisesti suojeltava vähemmistöjen oikeuksia, olivatpa ne kansallisia, etnisiä, uskonnollisia tai maailmankatsomuksellisia vähemmistöjä, sekä fyysisesti ja psyykkisesti vammaisten henkilöiden oikeuksia.

Olen pannut huolestuneena merkille Slovakian ja Unkarin väliset jännitteet, jotka liittyvät kansallisiin vähemmistöihin. Haluaisin tarjota apuani tämän kiistan ratkaisemisessa parlamenttimme arvojen mukaisesti.

Hyvä esimerkki tällaisia arvoja vaalivasta toiminnastamme on ihmisoikeuksien puolustajille myönnettävä Saharov-palkinto, jonka saajat nyt muodostavat perustan sille, mitä nimitän "Saharov-verkoksi", ja jota aion kehittää. Haluan meidän myös jatkavan edeltäjäni Hans-Gert Pötteringin käynnistämää Euroopan historian taloa koskevaa hanketta.

Haluaisin meidän kaikkien tässä parlamentissa muistuttavan itsellemme vielä kerran, että unioni on ihanteiden ja arvojen yhteisö.

Tunnemme kaikki nämä arvot ja kunnioitamme niitä. Niitä ovat vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus, oikeusvaltio, suvaitsevaisuus ja lähimmäisenrakkaus, niitä ovat turvallisuus ja yksityisyyden suoja, niitä ovat usko ja järki, niitä ovat ihmisoikeudet ja ihmisten onnellisuus, ja niitä ovat omaisuus, perhe ja keskinäinen luottamus. Niitä ovat muisti ja historia sekä myös yhteinen tulevaisuus.

Euroopan yhteisö ei ole tavoite itsessään, se on väline, joka turvaa näiden arvojen suojan ja antaa toivoa, että tämä suoja on pysyvä ja tehokas.


Arvoisat kollegat!

Puhemiehenä sitoudun tekemään kanssanne yhteistyötä etsiäksemme tapoja edistää todellista eurooppalaista demosta. Olen vakaasti päättänyt varmistaa, että kaikilla valiokunnilla ja valtuuskunnilla on käytettävissään satelliitti- ja internet-televisio. Kansalaisten on tiedettävä, millä tavoin heidän laeistaan keskustellaan, miten niitä muutetaan ja miten niistä äänestetään.

Meidän on tarkasteltava Euroopan parlamentin vaalien järjestämistapoja. Meidän on esimerkiksi sitkeästi edistettävä uuden teknologian käyttämistä vaalien yhteydessä, jotta lisäisimme kansalaisten osallistumista. On myös aika aloittaa keskustelu Euroopan tason poliittisista puolueista. Kansalaisten on tiedettävä, ketä he äänestävät - eikä vain omissa maissaan, vaan myös koko unionissa.

Pidän poliittisten ryhmien puheenjohtajakokouksen kanssa tehtävää yhteistyötä hyvin tärkeänä. Tulemme yhdessä ja yhteisvastuullisesti kantamaan vastuuta parlamenttimme toiminnasta yhdessä 14 varapuhemiehen kanssa, joita kiitän heidän yhteistyöhalunsa ilmaisusta. Arvostan myös sitä kumppanuushenkeä, jota valiokuntien puheenjohtajat ovat osoittaneet. Toivoisin, että parlamenttien välisistä suhteista vastaavien pysyvien valtuuskuntien puheenjohtajilla olisi mahdollisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla unionin ulkopolitiikkaan. Yhdessä kvestorien kanssa tulemme käsittelemään parlamentin talousarviota koskevia asioita.

Ennen kaikkea luotan kuitenkin yhteistyöhön teidän kanssanne, hyvät kollegat. Euroopan parlamentin puhemiehenä olen tietoinen siitä, että minulla on vastuu hyvien työolosuhteiden luomisesta teille, mutta kehotan mitä suurimmassa määrin myös teitä kaikkia edistämään tätä omalta osaltanne.


Hyvät naiset ja herrat!

Suurimmalle osalle meistä Lissabonin sopimus on odotettu ratkaisu institutionaalisiin kysymyksiin. Se tulee parantamaan unionin kykyä ratkaista nykyiset ongelmat ja tuoda Euroopan unionin toimielimet lähemmäksi kansalaisia.

Bronisław Geremek, joka ei enää ole keskuudessamme ja jonka mukaan olemme nimenneet Strasbourgin parlamenttirakennuksemme tärkeimmän sisäpihan, siteerasi mielellään tunnettua sanontaa, jonka mukaan Euroopan yhdentyminen on kuin polkupyörällä ajoa: koko ajan on poljettava eteenpäin, jotta tasapaino säilyisi ja suunnanvalinta pysyisi hallinnassa.
Tämä osoittaa erittäin hyvin sen, kuinka suuresti Lissabonin sopimuksen ratifiointi on meille tarpeen.


Rakkaat ystävät!

Vähemmän kuin viikko sitten olin Puolan parlamentissa tilaisuudessa, jossa juhlistettiin ensimmäisen tuossa osassa Eurooppaa muodostetun ei-kommunistisen hallituksen, Tadeusz Mazowiecin hallituksen, perustamisen 20-vuotispäivää. Solidaarisuus voitti silloin, koska me olimme yhdessä - yksimielisinä ja solidaarisina. Tämä oli erityisen liikuttava vuosipäivä sen vuoksi, että tuosta hetkestä alkoi totalitaarisen järjestelmän hyvin nopea hajoaminen muissa Keski-Euroopan maissa. Tämä ensimmäinen murtuma mahdollisti Eurooppaa jakavan muurin romahtamisen.

Puhun teille tänään Strasbourgissa, sellaisen alueen pääkaupungissa, jonka kohtalo muistuttaa suuresti oman alueeni, Sleesian, kohtaloa. Molemmat ovat rajaseutualueita, joiden asukkaat ovat usein joutuneet vaihtamaan kansalaisuutta, vaikka he eivät ole muuttaneet asuinpaikkaansa.

Vakuutan juhlallisesti, että toimiessani Euroopan parlamentin puhemiehenä näinä tulevina vuosina olen teidän lähettiläänne, joka vie Euroopan kansalaisille ja maailmalle viestiä jälleen yhdistyneestä maanosasta.

Työskennelkäämme yhdessä löytääksemme konkreettisia käytännön ratkaisuja kaikkiin suuriin haasteisiin, joiden edessä Eurooppa ja maailma nyt ovat.

Tehkäämme työtä unelmiemme toteuttamiseksi. Ryhtykäämme siihen työhön innolla, viisaudella ja rohkeudella.

Sillä tämä on meidän Eurooppamme: yhteinen, moderni ja vahva Eurooppa.

Kiitos.